
Kua akaue atu te Kavamani Kuki Airani ite Tu’anga Anga’anga McConnel Dowell kia akamata atu ite ta’anga’anga ite au tu’anga ou tei akatu’ia ki te au ngai kakapu’anga vai. I teia tuatau kote au paipa vai ote katoatoa tei runga rai te reira ite au tu’anga taito ote au ngai kakapu’anga vai. I teianei ka akamata atu a McConnell Dowell ite tamou ite au paipa vai ki runga ite au tu’anga ou tei akatu’ia ki ko ite au ngai kakapu’anga vai. Ka akamata te vai ite ta’e na roto i teia au tu’anga ou tei akatu’ia i tetai taime a teia marama ki mua – ka rave’ia teia ‘anga’anga kite au ngai kakapu’anga vai e tai ite taime okotai, akamata kite ngai kakapu’anga vai o Matavera.
Ka rave ua atu rai te aravei’anga ite au Atu Enua e pera te Aronga Mana ite uriui manako e pera te oronga marama no runga ite au ‘anga’anga e rave’ia nei. Ko teia au tu’anga ou tei akatu’ia kite au ngai kakapu’anga vai ka tavairakau’ia te reira na roto ite ta’anga’anga ‘anga ite vairakau chlorine i mua ake ka tamou’ia ei te au paipa vai ki runga i teia au tu’anga ou, kare ra e vairakau ‘chlorine’ e tuku’ia ki roto ite vai i teia tuatau.
Kua anoano te Kavamani ite rave ua atu rai ite au uriuri’anga manako e pera te oronga’anga ite au akamarama’anga kite aronga ka arapaki’ia e teia tu’anga ‘anga’anga mate irinaki e kote akamata ite ta’anga’anga i teia au tu’anga ou ote Te Mato Vai ka riro te reira ite oronga ite au marama note tuku’anga i tetai tika note kaveinga ote vai o Rarotonga nei note tuatau roa ki mua. Kua anoano katoa te Kavamani ite paruru ite au akapou’anga moni ma’ata, e pera te au tangata ka ngere ite au ngai ‘anga’anga me ka taroaroa’ia te rave’anga i teia tu’anga ‘anga’anga ate Te Mato Vai.
Me tamou’ia te au paipa vai kite au tu’anga ou ote au ngai kakapu’anga vai, ka ta’e atu te vai ote iti tangata na roto i teia au tu’anga ou mari ua kare e tavairakau’ia (chlorination) te vai
Ko te au takai’anga e toru note tama’anga ite vai:
1. Aka’atea’anga ite au tita a mama’ata (mei te repo ete au rau rakau) mei roto mai ite vai. Ko teia takai’anga ‘sedimentation’ koia te akanoo’anga ite vai ki roto ite tangika kia rauka ite au tita ete repo ite opu atu kite takere ote tangika kia rauka i reira ite vai a ma mai i runga ite tangika ite ta’e atu kite rua ote takai’anga
2. Aka’atea’anga ite au tita rikiriki, e pera te manumanu kikino koia te protozoa te ka riro ite akatupu ite maki mei te Giardia. Ko teia takai’anga ‘coagulation/flocculation’ koia te kapitipiti’anga ite au tita rikiriki ete repo e oti akaopu atu kite takere ote tangika.
3. Ta’au’anga note tama ua atu rai ite vai. Ko teia takai’anga ka ta’anga’anga teia ite one tea note aka’ate’anga atu ite au manumanu kikino koia te protozoa e tetai ua atu au apinga kikino i roto ite vai.
Kote ‘a ote takai’anga, koia te tavairakau’anga ite vai note tamate’anga atu ite au manumanu kikino mei te virus ete bacteria e pera katoa note tama ua atu rai ite au paipa ote vai, kare teia e raveia i teia tuatau. Ka kite’ia te turanga meitaki atu ote vai inara kare te vai e tau meitaki note inu me kare e raveia tetai ravenga (mei te tunu’anga ite vai kia pupu) note tamate atu ite au manumanu kikino mei te viruses ete bacteria.
I roto katoa ite au tu’anga ou tei akatu’ia te ravenga akameitaki ite kakapu’anga vai, koia te au tangika vai mama’ata te ka mou mei te 15 mirioni ritera vai ite katoatoa’anga. I te au tuatau maro ote vai, ka rauka i teia au tangika ite oronga ite vai kite iti tangata o Rarotonga nei no tetai rua ra, tei runga ra teia ite ma’ata ote vai tate iti tangata ka ta’anga’anga.
Kua akarakara te Kavamani ite au manako ote au Atu Enua, te Aronga Mana e pera te iti tangata i mua ake ka akatika ei kia tavairakau’ia teia au tu’anga ou tei akatu’ia e pera te ta’anga’anga ‘anga ite vairakau polyaluminium chloride (PACl)
E tu’anga puapinga tate PACl ka rave note tama’anga ite vai, inara e tuke teia mei te chlorine e ta’anga’anga’ia ana note tavairakau ite vai. E ‘coagulant’ te PACl e e ta’anga’anga’ia ana teia note tama’anga ite vai na roto ite aka’atea’anga ite au tita mearikiriki e pera te repo e tetai ua atu au apinga teka riro ite takinokino ite turanga ote vai, mei te manumanu kikino koia te protozoa te ka akatupu ite au maki mei te Giardia. E tu’anga puapinga teia note tama’anga ite vai mei roto mai ite au kauvai note mea kote vai kauvai kua ki te reira ite tita ete repo e pera tetai au apinga kikino. Ka aka’atea’ia te PACl mei roto mai ite vai i mua ake ka aere atu ei te vai ki roto ite au paipa vai, e ka aka’ate’ia atu te reira na roto ite au ravenga tau tikai.
No te akamata atu, ka ta’anga’anga’ia te PACL no tetai tuatau note akarakara matatio’anga atu ite ta’anga’anga ‘anga i teia. Ko te au ripoti ka rauka mai note ta’anga’anga i teia ka oronga mai teia ite au marama kite Kavamani e pera katoa kite au Atu Enua no runga ite ta’anga’anga i te PACl note tuatau ki mua.
Kote au tu’anga ou tei akatu’ia ka tavairakau’ia teia e tai anake taime na roto ite tama’anga ia roto kite vai ete vairakau chlorine, karanga ia teia e kote ‘one-off flushing’, i mua ake ka tamou’ia ei teia au tu’anga ou ki runga ite au paipa vai ote iti tangata. I muri ake i teia tama’anga, ka aka’atea ia te vai tei tavairakau’ia e ka aka’atea’ia teia na roto ite au ravenga tau. Kare e chlorine e tuku’ia ki roto ite vai i teia tuatau.
Kia rauka roa mai tetai tika’anga no runga ite ravenga note tavairakau’anga ite vai, ka rave ua atu rai te tu’anga ‘anga’anga To Tatou Vai e pera Te Marae Ora ite akarakara matatio’anga ite turanga ote vai ite au ngai tiki’anga vai i roto ite au tapere ete au apii note io’io’anga ite turanga ote au manumanu kikino mei te bacteria ete viruses ei ravenga paruru ite ora’anga ote iti tangata.